maanantai 9. maaliskuuta 2015

Korut ja epäröinnin tunteet

Otsikossa mainitsemani asiat ovat olleet mielessä lähiaikoina. Korut vihdoin ostin, heti kun löysin sellaiset joihin ihastuin enkä sen kummemmin asiaa jäänyt miettimään. Mitä sitä miettiä ja pohtia, jos mieleiset löytyy... ;) Tosin. Niin mietin puvunkin kanssa ja silti on herännyt epäilyksen tunteita. Ei se epäilytä ikinä silloin, kun saan puvun päälleni, mutta kyllä noita ihania pukuja on näkynyt niin monia tässä vuoden aikana, että väkisinkin alkaa miettiä oliko se oma puku sittenkään se juuri täydellinen... Siis kyllä se on, tiedän sen, joka kerta kun sen päälleni laitan niin siihen uudelleen rakastun.

Mutta kaikessa olen ehtinyt kokea jo nuo samat tunteet. Onkohan se kuitenkaan oikea vaihtoehto, olisiko sittenkin pitänyt tehdä niin tai näin... Ihan kamalaa, kun tarvitsee epäillä joka ikistä päätöstänsä. Olen aina ollut nopeiden päätösten tekijä ja valitettavan usein pyörrän päätökseni jälkeen päin. Ehkä olisi helpompi olla "jahkaaja" joka miettii ja pohtii ennen päätöksen tekoa viikkotolkulla ja on sitten päätökseensä aivan 100% varma.

Koruista haluaisin vielä kirjoitella. Aluksi suunnittelin aika yksinkertaista helminauhaa ja helminappikorviksia. Klassista ja ajatonta. Olen kuitenkin itse aika räväkkä persoona ja tykkään tehdä kaiken "over the top". Korutkaan siis eivät nyt sitten ole ihan perus helmet, mutta todella kauniin kaulakorun ja rannekorun löysin ja täysin pukuun ja myös muihin asusteisiin sopivat.

Kevyttä ja herkkää?
Runsasta, näyttävää mutta ilmavaa?
Jotain aivan erilaista?
Tähän nauha teemaväriin sopien!
Klassista, ajatonta ja herkkää?

Yhdestä asiasta olen muuten alusta asti ollut aivan täysin varma. Nimittäin sormuksesta. Joka on tulossa!! Se on eilen lähtenyt vakuutettuna postitse minulle päin. Uskomattoman hieno tunne. Kirjoittelen sormuspostausta vielä myöhemmin... :)

1 kommenttia:

Maria - Purppurasade kirjoitti...

Munkin mieleen hiipii aina välillä epäilyksiä omaan pukuun liittyen... En kyllä ole sovittanut sitä kuin kerran sen hankkimisen jälkeen viime kesänä. Ehkä uudelleen sovittaminen saisi epäilyt kaikkoamaan. Kauniita pukuja on olemassa niin paljon, että kaipa se on jossain määrin ehkä normaaliakin miettiä, onko se oma puku kuitenkaan se kaikista paras vaihtoehto. Vai onko? Jos se yhtään helpottaa, niin tiedä ainakin, ettet ole yksin ajatuksinesi.

Lähetä kommentti