Koska
ei ollut minkäänlaista vuodenvaihteen tuntua ilmassa itselläni pihalla
paukkuvista ja välkkyvistä raketeista huolimatta niin pakkohan sitä oli
itsekin sitten mietiskellä, mitä se vuosi 2014 pitikään sisällään.
Rehellisesti sanon, että (äidiltä opittuna?) piti kyllä kuvista katsoa
kun ei ihan meinannut edes muistaa mitä alkuvuonna tapahtui...
Postauksen kuvituksena Sirin ottamat kuvat minusta ja Popista sekä toiselta päivältä minusta ja Lillistä, kun olin pitämässä tuntia Popin ratsastajalle.
- Sain ensimmäisen, vaikkakin vain hyvin lyhykäisen sijaisuuteni valmiina lähihoitajana ja vielä ihan "omalta suunnalta" eli mielenterveyspuolelta.
- Yritin yrittää hevosalalla muutaman kuukauden verran.
- Yrittämisen lopetettuani lopetin myös hetkellisesti ratsastuksen kokonaan.
- Sain elämääni "Dinan/hevosten korvikkeen", ihanan "pienen" Lillin! Helpottamaan Dinaa kohtaa tuntemaani ikävää ja hevosten jättämää aukkoa. Isot saappaat, mutta Lilli on täyttänyt ne ja vielä enemmänkin jo nyt ollessaan vasta 8kk ikäinen.
- Sain toisen työpaikkani lähihoitajana, hieman pidemmän sijaisuuden jälleen ihan omalta suunnalta eli mielenterveys- ja päihdetyön puolelta.
- Tutustuin työni kautta ihaniin ihmisiin joiden toivon säilyvän elämässäni vielä jatkossakin!
- Tein pari huikean hienoa laivareissua ystävien kera, lämpimiä muistoja niistä reissuista!
- Pääsin kokemaan lapsen uhmaiän. Mutta jotain hyvää siinäkin, Lotta kasvoi ja kehittyi ja jaksoi touhuta enemmän "isojen tyttöjen juttuja" ja muistissa on hyvin esimerkiksi ensimmäiset "kaverisynttärit"! Oli vauhtia ja meininkiä ja hurjan hauskaa. Lotta myös kävi ensimmäisellä ratsastusleirillään. Äitikin pääsi mukaan!
- Sairastin keuhkokuumeen ja mononukleoosin ja nämä yhtäaikaisesti. Tähän astisen elämäni hirvein kokemus...
- Sain purukalustoni kuntoon! Olipa mukava kuulla hammaslääkäriltä "Nähdään vuositarkastuksessa ensi keväänä!" kun oli keväästä asti taistellut tulehduksien ja särkyjen kanssa...
- Pääsin hevostelun makuun ihanan Popin kanssa ja tutustuin ihanaan Siriin!
- Oli paljon suunnittelua, pohtimista, järjestelmistä ja äh, askartelua. Mutta onneksi ihanien ystävien kanssa.
- Olen rakastanut, surenut, iloinnut, ollut innoissani, ollut allapäin, kokenut niin epäonnistumisen kuin onnistumisenkin tunteita.
Mutta mitä on odotettavissa tältä vuodelta 2015?
- Työpaikkani vaihtuu tammikuun jälkeen sijaisuuteni loppuessa, uutta ei ole vielä tiedossa mutta toiveita elättelen siitä, että pääsisin nyt työhön jota nauttisin tehdä monia, monia vuosia eteenpäin. Lupaan itselleni sen verran, että kuuntelen myös tunteitani enkä pelkästään järkeäni, työstä täytyy myös tykätä ja sen täytyy inspiroida.
- Lillin kanssa kierretään näyttelyitä Suomessa ja toive olisi käydä myös ainakin syksyllä Norjassa näyttelyreissulla.
- Tapaan toivottavasti sellaisia ihmisiä joita en ole nähnyt sitten 8 vuoteen. Jos heistä kaikki ei pääse tänne Suomeen, lähtisin niin mielelläni loppuvuodesta tapaamaan heitä Australiaan, mutta aika näyttää onko sellaista mahdollisuutta vielä vuonna 2015.
- Teen toivottavasti ainakin yhden huikean reissun rakkaiden ystävieni kanssa, on se sitten laivalle, Lappiin tai Tampereen kylpylään... Meidän reissut on aina mahtavia.
- Jatkan hyvin alkanutta yhteistyötä Sirin ja Popin kanssa ja tämä yhteistyö toivottavasti poikii hienoja juttuja. Valmennuksia? Kisoja? Hauskoja hetkiä ainakin!
- Ehkä se joka eniten tulee olemaan pinnalla puolet vuodesta 2015: minusta tulee kesällä rouva Y.
Postauksen kuvituksena Sirin ottamat kuvat minusta ja Popista sekä toiselta päivältä minusta ja Lillistä, kun olin pitämässä tuntia Popin ratsastajalle.
- Sain ensimmäisen, vaikkakin vain hyvin lyhykäisen sijaisuuteni valmiina lähihoitajana ja vielä ihan "omalta suunnalta" eli mielenterveyspuolelta.
- Yritin yrittää hevosalalla muutaman kuukauden verran.
- Yrittämisen lopetettuani lopetin myös hetkellisesti ratsastuksen kokonaan.
- Sain elämääni "Dinan/hevosten korvikkeen", ihanan "pienen" Lillin! Helpottamaan Dinaa kohtaa tuntemaani ikävää ja hevosten jättämää aukkoa. Isot saappaat, mutta Lilli on täyttänyt ne ja vielä enemmänkin jo nyt ollessaan vasta 8kk ikäinen.
- Sain toisen työpaikkani lähihoitajana, hieman pidemmän sijaisuuden jälleen ihan omalta suunnalta eli mielenterveys- ja päihdetyön puolelta.
- Tutustuin työni kautta ihaniin ihmisiin joiden toivon säilyvän elämässäni vielä jatkossakin!
- Tein pari huikean hienoa laivareissua ystävien kera, lämpimiä muistoja niistä reissuista!
- Pääsin kokemaan lapsen uhmaiän. Mutta jotain hyvää siinäkin, Lotta kasvoi ja kehittyi ja jaksoi touhuta enemmän "isojen tyttöjen juttuja" ja muistissa on hyvin esimerkiksi ensimmäiset "kaverisynttärit"! Oli vauhtia ja meininkiä ja hurjan hauskaa. Lotta myös kävi ensimmäisellä ratsastusleirillään. Äitikin pääsi mukaan!
- Sairastin keuhkokuumeen ja mononukleoosin ja nämä yhtäaikaisesti. Tähän astisen elämäni hirvein kokemus...
- Sain purukalustoni kuntoon! Olipa mukava kuulla hammaslääkäriltä "Nähdään vuositarkastuksessa ensi keväänä!" kun oli keväästä asti taistellut tulehduksien ja särkyjen kanssa...
- Pääsin hevostelun makuun ihanan Popin kanssa ja tutustuin ihanaan Siriin!
- Oli paljon suunnittelua, pohtimista, järjestelmistä ja äh, askartelua. Mutta onneksi ihanien ystävien kanssa.
- Olen rakastanut, surenut, iloinnut, ollut innoissani, ollut allapäin, kokenut niin epäonnistumisen kuin onnistumisenkin tunteita.
Mutta mitä on odotettavissa tältä vuodelta 2015?
- Työpaikkani vaihtuu tammikuun jälkeen sijaisuuteni loppuessa, uutta ei ole vielä tiedossa mutta toiveita elättelen siitä, että pääsisin nyt työhön jota nauttisin tehdä monia, monia vuosia eteenpäin. Lupaan itselleni sen verran, että kuuntelen myös tunteitani enkä pelkästään järkeäni, työstä täytyy myös tykätä ja sen täytyy inspiroida.
- Lillin kanssa kierretään näyttelyitä Suomessa ja toive olisi käydä myös ainakin syksyllä Norjassa näyttelyreissulla.
- Tapaan toivottavasti sellaisia ihmisiä joita en ole nähnyt sitten 8 vuoteen. Jos heistä kaikki ei pääse tänne Suomeen, lähtisin niin mielelläni loppuvuodesta tapaamaan heitä Australiaan, mutta aika näyttää onko sellaista mahdollisuutta vielä vuonna 2015.
- Teen toivottavasti ainakin yhden huikean reissun rakkaiden ystävieni kanssa, on se sitten laivalle, Lappiin tai Tampereen kylpylään... Meidän reissut on aina mahtavia.
- Jatkan hyvin alkanutta yhteistyötä Sirin ja Popin kanssa ja tämä yhteistyö toivottavasti poikii hienoja juttuja. Valmennuksia? Kisoja? Hauskoja hetkiä ainakin!
- Ehkä se joka eniten tulee olemaan pinnalla puolet vuodesta 2015: minusta tulee kesällä rouva Y.
IHANAA UUTTA VUOTTA 2015 KAIKILLE!!!