Morsiusdieetti vai elämäntapamuutos?

Olen ollut aina pienikokoinen. Siis pienikokoisella tarkoitan sitä, että en ole esim. painanut yli 58kg paitsi raskauden jälkeen. Raskaana ollessani painoa oli noin 65kg ja synnytyksen jälkeen sairaalasta lähdettyäni noin 59kg. "Parhaimmillani" tai pahimmillani, miten sen nyt ottaa, painoin 4v sitten tallitöitä tehdessäni 49kg. Se oli jo vähän liian vähän, vaikka pituuttakin minulta löytyy vain 164cm mutta tuo on painoindeksissä jo alarajankin alapuolella. Nyt painoa on 54-55kg ja olen vaa'an lukemaan tyytyväinen. Mutta peilikuvaani taas en...

Minä silloin laihimmillani, olemattomien reisieni kanssa...

Kun omaa kuvaani katson, en näe pelkkiä epäkohtia. Näen hoikan naisen, 3 vuotta sitten synnyttäneen jolla on kymmeniä tekosyitä siihen, miksi ei voi syödä terveellisesti tai liikkua joka päivä. Ehkä merkittävin muutos elämäntavoissani tuli keväällä, kun jätin ratsastuksen pois. Käytännössä kaikki liikunta elämässäni katosi siinä kohtaa.

Paitsi että en liiku tarpeeksi, en myöskään syö terveellisesti. Syön epäsäännöllisesti, napostelen, syön valmisruokia ja olen iltaherkuttelija. Televisiota on vaikea iltaisin katsella ilman, että on jotain syötävää. Todella typerää ja ajattelematonta... Herkutellakin saisi, mutta rajansa kaikella. Saatan vetäistä sipsipussin illassa aivan kevyesti dippeineen päivineen. Enkä edes koe huonoa omatuntoa siitä, koska on ollut niin raskas viikko ja tulihan sitä eilen juostua koirien kanssa. En ehdi liikkua, koska olen vuorotyössä ja kotiakin pitäisi hoitaa. Koirien kanssa on hankalaa lenkkeillä, koska Lilliä ei saa vielä lenkittää ja tuntuu kurjalta jättää se kotiin yksin. Aivan kamalia tekosyitä!

Kyse ei siis ole laihdutuksesta. Haluan elämäntapamuutoksen. En halua dieettiä, haluan voida hyvin nyt ja mielellään lopullisesti. Kilpirauhasen vajaatoimintaan saatu lääkitys on piristänyt jonkin verran, mutta loppu on luultavasti kiinni näistä elämäntavoistani. En halua enää olle väsynyt ja laiska.

Eilen se alkoi. Vaaleat leivät roskiin (niitä ei meillä syönyt muutenkaan kukaan muu kuin minä) ja tilalle ruisleipää. Eilinen meni näin:
Aamulla kaurapuuroa ja ruisleipää, kahvia
Lounaalla kanakeittoa (ei perunaa seassa) ja ruisleipää, maitoa
Päivällisellä jauhelihakastiketta, porkkanaa ja sipulia, ruisleipää, maitoa
Iltapalalla ruisleipää ja kaakaota

Kuten näette, en jätä hiilareita kokonaan pois. Kahvin juontia en osaa lopettaa, en ole siitä riippuvainen (esim. viikonloppuisin en kahvia juo) mutta töissä sitä vain tulee juotua. Leipää kuluu, mutta ainakin se on ruisleipää. Sen päällä tosin on yleensä margariinia, esim. töissä ei ole muita vaihtoehtoja. Kotiin voisi laittaa jotain muutakin. Porkkana ei ole hiilariton, mutta se on parempi kuin peruna. Lisäksi omasta maasta. ;) Yksi iso ongelma on vielä välipalojen ja vedenjuonnin lisääminen tuohon settiin. Ei ole vaikeaa syödä se appelsiini, omena tai banaani välipaloina, tai vaikka rahkaa, mutta kun ei muista. Oikeasti, töissä on vaikea muistaa syödä muuten kuin ruokatauoilla... Vettä pitää alkaa juomaan ihan urakalla.

Hankalaa keksiä syötävää itselleen, kun rakastan pastaa ja perunaa, enkä esimerkiksi syö mitään kaaleja (parsakaali, kukkakaali) ja lanttukin on vähän niin ja näin. Viimeksi kun olin kuukauden vähähiilarisella tai ainakin mielestäni paremmalla ruokavaliolla, söin kyllä porkkanaa ja bataattia. Silloin lähti kuukaudessa 3kg pois joten odotan samanlaisia tuloksia.

Pääasia olisi karsia ruokavaliosta kokonaan pois vaalea pullaleipä ja vähentää reilusti pastaa. Nyt ainakin yhden kuukauden otan vähän raaemmin ja jätän ne pois kokonaan, jatkossa olisi tarkoitus pystyä kuitenkin silloin tällöin syömään esimerkiksi sitä pastaa.

Yksi vapaasyöntipäivä viikolle tulee, mutta se ei tarkoita sitä pussillista sipsejä ja kupillista dippiä. Ajatuksena vain, että esim. miehen siskon tulevilla syntymäpäivillä ei tarvitsisi kysellä mitä missäkin ruokalajissa on vaan voisin maistella kaikkea.

Eilen kävin Veskun kanssa 45min reippaalla kävelylenkillä ja fiilis oli mahtava. Ja Lilli pärjäsi kotona ilman Veskua ja minua vallan hyvin. Tänään otan puolen tunnin setin meidän kuntosalilaitteella, kun en vielä salikorttia ole saanut hommattua, täytyy odotella tilille täytettä ja mennä siihen asti näillä mitä kotona on. Ehkä hauskin motivaattori on, että kaasot lähtivät tähän mukaan ja meillä on nyt oma facebook-ryhmä minne päivittelemme syömisiä ja liikunnan harrastuksiamme. Paineet iskee jos ei kirjoittele sinne päivittäin mitään joten... :D

Tavoite? Kiinteytyä. Kaikkialta. Etenkin reisistä ja takapuolesta. Kunhan salille pääsen, pyrin myös saamaan vähän pyöreyttä yläkroppaan lihasten muodossa. Sen verran vain, ettei olkapäiden luut "törrötä". Toivottavasti myös liikunta tulee elämääni ihan joka päiväiseksi tavalla tai toisella. Mutta ennen kaikkea tavoite on voida hyvin ja olla pirteämpi, miten se sitten tapahtuukin.